Granny's

Kädestä pitäminen ja kosketus alkavat olla uhanalaista inhimillisyyttä, johon jokaisella pitäisi olla oikeus. Myös sitten kun itse ei enää jaksa.
Runosi nostaa monet menneet hetket pintaan. Kuinka inhimillisesti ja lämpimästi kirjoitatkaan heistä, jotka ovat unohtuneet jonnekin. Taideteoksessasi huokuu syvä inhimillisyys niin kuvassa kuin runossa. Kiitos tästä!

Granny kirjoitti 06.06.2008 - 00:38

olen ihan sanaton! Kiitos Mehtäsielu! nämä ovat otteita arkeni kokemuksista, inhimillisiä, raskaita ja joskus höyhenenkeveitä! tiedät varmaan,mitä tarkoitan?

Furiae kirjoitti 06.06.2008 - 01:04

Todella upeaa - sekä kuva että teksti. :\ Kaikkia pitäisi kohdella inhimillisesti, vaikka olisikin viimeiset hetket lähellä. Lämpöä ja vaikka pientä kädestä pitoa kaipaa jokainen.

aimarii kirjoitti 06.06.2008 - 06:47

Hyvin syvällinen runo, jota kuva täydentää aidosti. Kuten Mehtäsielulle, minulle sinun "Inhimillinen tekijäsi" tuo mieleen myös paljon. Työvuosiltani niin monet kurttuiset, vapisevat, hapuilevat kädet, jotka opin sulkemaan omaani aina kun oli mahdollisuus. Toivoisin kaikkien saavan samaa lämmintä kohtelua osakseen.

granny kirjoitti 06.06.2008 - 09:12

Kiitos Furiae! Sitä toivoo toisille ja pelkää, että itse jää paitsi sitten kun se aika koittaa...

Kiitos, Aimarii! Mietin, ettei tätä kokemusta voi paeta, vaikka haluaisi. Aina on toinen ihminen siinä, joko omassa elämässä tai työssä. Aina se toinen ihminen pitäisi osata kohdata inhimillisenä ihmisenä, kunnioituksella. Vaikeaa. Hienoa, että olet ihminen ihmiselle!

Pekka kirjoitti 08.06.2008 - 12:04

Hieno kuva ja puhutteleva runo tärkeästä asiasta.

Granny kirjoitti 08.06.2008 - 19:16

Kiitos Pekka! Ihmisen kädet ovat yhtä puhuttavat kuin kasvotkin.... kun vaan osaisi kuvata kunnolla!

Evinia kirjoitti 06.09.2008 - 11:00

Koskettavaa ja puhuttelevaa. Sekä kuva että runo.

Granny kirjoitti 06.09.2008 - 18:05

Kiitos Evinia!